Language for Specific Purposes (LSP) on laajasti käytetty lähestymistapa toisen ja vieraan kielen opetuksessa. Sen tavoitteena on vastata oppijoiden välittömiin ja täsmällisiin tarpeisiin silloin, kun kieli toimii käytännön työkaluna heidän opiskelussaan, koulutuksessaan tai ammatissaan (Gollin-Kies ym., 2015; Garzone ym., 2016; Riordan, 2018).
Seuraava kuva vertailee yleistä kieltenopetusta ja eritysalan kieltenopetusta tuoden esiin niiden keskeiset erot:
Alla oleva taulukko vertailee LSP-, CLIL– ja EMI-lähestymistapoja painottaen opettajan rooleja, yhteistyötä, palautetta ja autenttisten materiaalien käyttöä.
| LSP | CLIL | EMI |
|---|---|---|
| Eritysalan kieli / (Language for Specific Purposes) | Sisällön ja kielen integroitu oppiminen (Content and Language Integrated Learning) | Englanti opetuskielenä (English as a Medium of Instruction) |
| Kielenopettaja tarjoaa ympäristön ja kontekstin, missä ja miten sanastoa käytetään. | CLIL-opettaja tarjoaa ympäristön ja kontekstin, missä ja miten sanastoa käytetään. | EMI-opettaja opettaa oppiainetta kohdekielellä. EMI-tunti on tavallinen ainetunti, jossa painotus on sisällössä, ei kielessä. |
| Ammatillinen opettaja voi olla mukana valmistelussa. | Ammatillinen opettaja on mukana valmistelussa. | Tunnin valmistelun tekee ammatillinen opettaja; kieltenopettaja ei ole mukana (kieltenopettaja voi auttaa ammatillista opettajaa kurssin valmistelussa). |
| Kaikki aktiviteetit toteuttaa vain kieltenopettaja. | Ammatillinen opettaja voi tehdä CLIL-tehtäviä; kieltenopettaja vastaa kielestä; opetus = kielten- ja ammatillisen opettajan yhteistyötä. | Kaikki aktiviteetit toteuttaa vain ammatillinen opettaja. |
| Vain kieltenopettaja. | Kielenopetuksen menetelmien tuki (kieltenopettajalta ammatilliselle opettajalle). | Ei kielimetodologiaa. |
| Palaute pääosin kohdekielellä (riippuu opiskelijoiden kielitasosta). | Palaute voi olla molemmilla kielillä. | Ei tai vain vähän kieleen kohdistuvaa palautetta (palaute käsitteistä ja sanastosta, ei kieliopista). |
| Valmiit oppikirjat ja opettajan omat monisteet (mahdollisimman autenttisia). | Autenttinen materiaali (ympäristö); arvioinnissa 95 % sisältöä ja 5 % kieltä. | Autenttinen materiaali (ei lainkaan tai vain vähän painotusta kieleen). |
LSP-kurssin suunnittelun vaiheet
Brown (1995) esittää opetussuunnitelman kehittämisen kuusiportaisen mallin; se toimii perustavana viitekehyksenä LSP-kurssin (erityisalan kielen kurssin) suunnittelussa:
- Tarveanalyysi – tunnistetaan opiskelijoiden erityiset kielelliset tarpeet heidän ammatillisessa tai akateemisessa ympäristössään.
- Tavoitteet ja päämäärät – asetetaan selkeät oppimistavoitteet tunnistettujen tarpeiden pohjalta.
- Arviointi – suunnitellaan arviointimenetelmät, joilla mitataan opiskelijoiden edistymistä ja opetuksen tehokkuutta.
- Materiaalien valinta ja kehittäminen – valitaan tai tuotetaan opetusaineistoa, joka on mukautettu eritysalojen kielenkäyttöön.
- Opetus – käytetään tehokkaita opetusstrategioita, joilla tuetaan taitojen omaksumista konkreettisissa konteksteissa.
- Ohjelman/kurssin arviointi – arvioidaan ja kehitetään opetussuunnitelmaa jatkuvasti opiskelijapalautteen ja muuttuvien tarpeiden perusteella.
Lisälukemista
- Brown, J.D. 1995. The Elements of Language Curriculum: A Systematic Approach to Program Development. Boston, MA: Heinle & Heinle.
- Gollin-Kies, Sandra, Hall, David R. & Moore, Stephen H. 2015. Language for Specific Purposes.
- Garzone, Giuliana Elena, Heaney, Dermot & Riboni, Giorgia. 2016. Language for Specific Purposes: Research and Translation across Cultures and Media.
- Riordan, Emma. 2018. Language for Specific Purposes: Theory and Research.
© All Rights Reserved.