yhteistyö / yhteistyö / viestintä
Tavoitteellinen yhteistyö kieltenopettajien ja ammatillisen aineen opettajien ja mahdollisesti myös työnantajaorganisaation välillä, jotta voidaan määrittää ne taidot, tiedot ja pätevyydet, joita LSP-kurssien opetussuunnitelmissa ja opetuksessa tarvitaan. Kyse ei ole vain uutiskirjeiden vastaanottamista, vaan tavoitteellisesta yhteistyöstä opetussuunnitelmien ja kurssisisältöjen kehittämiseksi.
LSP
Language for Specific Purposes eli erityisalan kielten opetus vastaa opiskelijoiden välittömiin ja hyvin täsmällisiin tarpeisiin silloin, kun he käyttävät kieltä opiskelussaan, koulutuksessaan tai työssään.
CLIL
Content and Language Integrated Learning eli ammattiaineen sisällön ja kielen integroitu oppiminen on lähestymistapa, jossa opetussuunnitelman osa-aluetta opetetaan kohdekielellä, jolloin ammatillisen sisällön ja kielen oppiminen yhdistyvät. Ammatillisen aineen opettaja voi tehdä CLIL-tehtäviä. Kieltenopettaja tarjoaa kielellisen tuen. Opetus toteutetaan kielten- ja ammatillisten aineiden opettajien yhteistyönä.
Esimerkiksi Viron turvallisuusakatemiassa englantia ja venäjää opetetaan LSP-muodossa pakollisina kursseina, kun taas CLIL toteutetaan erillisinä oppitunteina tietyissä ammattiaineissa, jotka ovat hyvin tärkeitä opiskelijoiden ammatilliselle koulutukselle (4–8 oppituntia a 45 min/aine). Kukin oppitunti pidetään 2–3 kielen- ja ammatillisen aineen opettajan yhteistyönä.
digitaaliset työkalut tai alustat
Esim. Moodle, Zoom, Teams, Microsoft 365, Googlen työkalut tai muut sovellukset.
työnantajaorganisaatio
Tarkoittaa viranomaista, jolle ensisijaisesti koulutamme tulevia työntekijöitä (esim. paikallispoliisi, rajavartiolaitos, verohallinto). Jos tällaista suoraa yhteistyökumppania ei ole, termi voi viitata myös alan mahdollisiin työnantajiin ja/tai ammattijärjestöihin, jotka ovat osallistuneet opetussuunnitelman kehittämiseen tai ammatillisten pätevyysstandardien laadintaan.
kumppanioppilaitos
Oppilaitos, joka tarjoaa LSP-opetusta; tässä yhteydessä viittaa meidän yhteistyöoppilaitoksiimme.
jäänmurtaja (icebreaker)
Yleensä lyhyitä, hauskoja harjoituksia, joilla ryhmä viritetään toimimaan yhdessä. Hyödyllisiä erityisesti uuden ryhmän alussa ryhmähengen luomiseksi sekä oppitunnin alussa lämmittelyksi.
täyteharjoitus (filler)
Harjoitus, jonka voi lisätä tuntisuunnitelmaan, jos huomataan, että aikaa jää yli.
virkistäjä (energizer)
Harjoitus, joka voidaan suorittaa koulutustilaisuuden alussa osallistujien (uudelleen) virkistämiseksi ja motivoimiseksi osallistumaan aktiivisesti.
lämmittely (warmer)
Harjoitus, joka saa opiskelijat virittymään, rentoutumaan, motivoitumaan ja keskittymään oppituntiin. Ei välttämättä edellytä kohdekielen käyttöä.
ryhmäyttämisharjoitukset (team building)
Harjoituksia ja toimintatapoja, jotka vahvistavat yhteistyötä, viestintää ja luottamusta opettajien ja/tai opiskelijoiden välillä ja parantavat opiskeluympäristöä ja opiskelijoiden saavutuksia.
kekkerikeskustelu (mingle)
Opiskelijat kiertelevät ympäriinsä ja keskustelevat eri ihmisten kanssa (kuten esimerkiksi cocktailkutsuilla). Päätavoitteena on yleensä kysymysten esittämisen ja niihin vastaamisen harjoittelu.
aivoriihi (brainstorm)
Ryhmätyömenetelmä, jossa opiskelijat ja opettaja tuottavat vapaasti ja ilman ohjausta ideoita annetusta aiheesta. Ideoiden ei tarvitse liittyä toisiinsa.
nopeat pienryhmäkeskustelut (buzz)
Pienryhmäkeskustelu, jossa ryhmät käyvät lyhyen keskustelun ja keksivät idean tai vastaavat tiettyyn kysymykseen. Tämän jälkeen yksi jäsen kustakin ryhmästä siirtyy toiseen ryhmään, ja keskustelu jatkuu. Jonkin ajan kuluttua taas eri jäsen kustakin ryhmästä siirtyy toiseen ryhmään. Tämä jatkuu, kunnes asiasta on saavutettu yhteisymmärrys.
fishbowl-keskustelu
Tämä tunnetaan myös klusteri- tai ryhmä-ryhmälle-tekniikkana, jossa opiskelijat jaetaan kahteen ryhmään, A ja B. Ryhmä A suorittaa tehtävän ja ryhmä B havainnoi. Sitten havainnoiva ryhmä antaa suorittavalle palautetta heidän suorituksestaan tai käyttäytymisestään. Yleisin muoto on sisempi kehä (A) keskustelemassa ja ulompi kehä (B) havainnoimassa; puheenvuoro siirtyy ryhmässä esimerkiksi 3 minuutin välein oikealle seuraavalle keskustelijalle. Lisää tietoa: https://blogs.kcl.ac.uk/activelearning/2019/05/04/fishbowl-discussions/
väittely (debate)
Formaatti, jossa esitetään väite siten, että ensin tuodaan esiin yhden osapuolen kanta johonkin kysymykseen tai linjaukseen (propositio), ja sitä seuraa vastakkainen näkemys (oppositio). Asiaa voi käsitellä edelleen joku muu puhuja, joka pyrkii vastaamaan kritiikkiin ja esittämään jälleen vastaväitteitä, ja niin edelleen.
roolipeli (role play)
Kaksi tai useampi henkilö näyttelee rooleja annettuun aiheeseen liittyvässä tilanteessa. Tarkoituksena on muuttaa asenteita, auttaa ymmärtämään omien tekojen seurauksia muille ja antaa opiskelijoille mahdollisuus tutkia vaihtoehtoisia tapoja käsitellä tilanteita.
simulaatio (simulation)
Harjoitus, jossa pyritään luomaan todellisuutta muistuttava tilanne, joka on enemmän tai vähemmän yhtä monimutkainen kuin todellinenkin tilanne. Opiskelijat voivat harjoitella oppimiaan valmiuksia. Eri roolien mukanaolo on erittäin hyödyllistä, koska opiskelijat pääsevät näkemään asioita eri näkökulmista.
kollaasi (collage)
Tekniikka, jossa sanomalehtien ja aikakauslehtien otsikoita ja kuvia (tai kuvakaappauksia verkkoaineistosta) leikataan ja liimataan suurelle paperille. Kollaasijulisteet asetetaan esille luokassa galleriakierrosta varten. Tämän jälkeen opiskelijat kiertelevät luokassa ja keskustelevat jokaisen kollaasin tekijän kanssa.
world café
Keskustelumenetelmä, jossa osallistujat ovat 4–5 hengen ryhmissä (eli ”kahvilapöydissä”) ja heillä on käsiteltävinä 4–5 eri keskustelukysymystä. Kullakin kysymyksellä on oma isäntänsä. Isännät kiertävät pöydästä toiseen 15–20 minuutin välein. Kun kaikkia kysymyksiä on käsitelty, seuraa purkutilaisuus, jossa isännät raportoivat keskeiset havainnot. Lisää tietoa: https://www.fsg.org/wp-content/uploads/2021/08/World-Cafe-Method_0.pdf
pyramidikeskustelu (pyramid discussion)
Pyramidikeskustelu on puheharjoitus, jossa oppijat muodostavat asteittain suurenevia ryhmiä harjoituksen aikana. Tehtävä edellyttää tavallisesti, että kukin ryhmä pääsee yksimielisyyteen ennen liittymistä toiseen ryhmään. Lisää tietoa: https://teaching-and-learning-collection.sites.uu.nl/learning_activity/pyramid-discussion/
havainnointi (observation)
Toisten suoritusten seuraaminen voi olla tehokas tapa oppia. Menetelmän avain on saada havainnoijat tekemään havaintoja aktiivisestis antamalla heille keskeisiä kysymyksiä tai teemoja, joihin heidän on kiinnitettävä huomiota.
paneelikeskustelu (panel discussion)
Useat puhujat, joilla on erilaisia näkökulmia tai erilaista asiantuntemusta, valmistavat kantansa annettuun aiheeseen. Sitten he paneeliin asiantuntijoina esittelevät näkemyksiään ja keskustelevat aiheesta yleisön edessä. Yleisö voi esittää heille kysymyksiä.
open space
Oppiaineiden välinen menetelmä, jossa osallistujat – eivät järjestäjät – luovat keskustelujen ohjelman ja aikataulun keskeisen teeman ympärille. Osallistujat ehdottavat alateemoja keskusteluohjelmaan ja valmistautuvat isännöimään oman alateemansa keskustelua. Eri alateemoista keskustellaan ”kahden jalan lain” periaatetta noudattaen: saa liikkua vapaasti ryhmästä toiseen.
Lisää tietoa: https://www.facilitator.school/blog/open-space-technology
COIL
Collaborative Online International Learning (COIL) eli kansainvälinen yhteisöllinen verkko-opiskelu tarkoittaa verkkopohjaista opetusta kansainvälisessä kontekstissa, jossa eri kulttuuri- ja kansallisuustaustoista tulevat opiskelijat ja opettajat toimivat vuorovaikutteisesti sekä luokkatilanteissa että niiden ulkopuolella. (Ks. The International Encyclopedia of Higher Education Systems and Institutions, 2020).
© All Rights Reserved.